Yhteistyötä yli oppiainerajojen

Suomen kieltä ja kirjallisuutta on helppo integroida toisiin oppiaineisiin, koska kaikessa oppimisessa kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline. Oppiakseen oppiaineen sisältöjä oppilaiden täytyy oppia kyseisen tiedonalan kieltä, jolla abstrakteja ilmiöitä kuvataan. Enemmistö toisen kielen oppijoista viettää suurimman osan kouluajastaan yleisopetuksen oppitunneilla. Siksi aineenopettajat, mukaan lukien äidinkielenopettajat, toimivat sekä kielen että sisällön opettajina. Se on hyödyllistä kaikkien oppijoiden kannalta, sillä kaikki hyötyvät kielellisestä tuesta ja huolellisesti suunnitelluista opetuskäytänteistä. 

 

Tässä jaksossa

Tämän jakson tavoitteina on (ks. myös  Marille 2011, s. 33–36):

Yhteistyö kieliaineiden opettajien kanssa: 

  • kehittää mahdollisuuksia eri kieliaineiden opettajien pedagogiselle yhteistyölle
  • kehittää yhteisiä oppimistehtäviä, jotka suuntautuvat johonkin yhteiseen opittavaan ilmiöön 

Yhteistyö muiden aineiden opettajien kanssa: 

  • tunnistaa koulukielen keskeinen rooli kaikkien oppiaineiden oppimisessa
  • kehittää sellaista osaamista, jolla voi auttaa oppijoita hyödyntämään koulukielen osaamistaan muissa oppiaineissa 
  • oppia kielen ja sisällön integroinnista

Tutustu jakson ydinajatuksiin

Tiedonalan kieli haastaa kaikkia oppijoita

Usein oppijoiden on oletettu oppivan kunkin tiedonalan kielen itsestään muun opetuksen ohessa, mutta nykyään tämä oletus kyseenalaistetaan. Tiedonalojen kielet ja akateemiset tekstitaidot ovat haastavia myös koulukielen natiiveille puhujille. Siksi kielestä puhuminen ja kielellinen tuki toisen kielen oppijoille on hyödyllistä kaikille oppijoille, ja tässä eri aineiden välinen yhteistyö on merkittävässä roolissa.

Kaikkien opettajien panosta tarvitaan: aineenopettajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja hallitsevat tiedonalansa kielen. Kieliasiantuntijoita tarvitaan kielen roolin ja sen kokonaiskuvan hahmottamiseksi: 

  • Millä tavoin kieli on erilaista eri oppiaineissa? 
  • Mikä tekee tiedonalan kielestä haastavaa? 
  • Millaista identiteettityötä liittyy akateemisiin taitoihin eri oppiaineissa? 
  • Miten rakentaa yhteyksiä äidinkielenopetuksessa opetetun kielen ja tiedonalan kielten välille? Miten oppijoita voi ohjata tunnistamaan, analysoimaan ja vertaamaan erilaisten kielenkäyttötapojen piirteitä? 
  • Miten kielelliset taidot siirtyvät oppiaineesta toiseen? 

Kaksi ECML:n projektia keskittyy sisällön ja kielen integrointiin opetuksessa sekä akateemisiin tekstitaitoihin. Lue lisää niistä: 

Language descriptors for migrant and minority learners' success in compulsory education
Literacies through Content and Language Integrated Learning: effective learning across subjects and languages

 

Viisi periaatetta sisällön opettamiseen kielenoppijoille 

Tehokasta tiedonalan kielen opetusta ovat tutkineet ja määritelleet lukuisat tutkijat. Jim Cummins on yksi alan johtavista asiantuntijoista. Hän on määrittänyt kolme keskeisintä tuen muotoa (key pillars) tehokkaaseen akateemisten tekstitaitojen opetukseen kielenoppijoille:

  • aiemman tiedon ja osaamisen aktivointi,
  • sisällön lähestyttävyys (access content) ja
  • kielen laajentaminen.

Näihin kolmeen nojaten Pearson on luonut viisi periaatetta sisällön opettamiseen kielenoppijoille. 

Tutustu periaatteisiin ja keskustele niistä pienryhmässä

  • Mitä ne tarkoittavat suomen kielen ja kirjallisuuden sisältöjen opetuksen näkökulmasta?
  • Mitä ne tarkoittavat ainerajat ylittävän opetusyhteistyön näkökulmasta? Miten periaatteita voisi hyödyntää yhteistyön rakentamisessa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa? 

Jos mahdollista, käyttäkää periaatteita apunanne, kun kehitätte jonkin harjoituksen, jossa hyödynnetään monialaisuutta ja oppiaineintegraatiota. 
 

POPS ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Lue alla olevat perusopetuksen opetussuunnitelman linjaukset monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Pohtikaa:

  • Mitä ne tarkoittavat oppiainerajat ylittävän yhteistyön ja integroinnin näkökulmasta?
  • Millaisia muutoksia koulun toimintakulttuuriin tarvitaan? 
  • Mitä vahvuuksia ja haasteita äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineella on monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutuksessa?
     
POPS 2014
  • Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina.
  • Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen.
  • Velvoite: Oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.
  • Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan riittävän pitkäkestoisiksi siten, että oppilailla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti.

Eheyttämistä voidaan toteuttaa mm.:

  • rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti
  • jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi
  • toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja
  • suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittuja eheyttämistapoja
  • muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia
  • kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä kuten esiopetuksessa.

 

 

Aktiviteetteja

  • MONIKIELISET JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET
  • TIEDONALAN KIELI VS. ARKIKIELI
  • LUONNONTIETEIDEN KIELI
  • MÄÄRITELMÄT GENRENÄ
     

Monikieliset ja monialaiset oppimiskokonaisuudet


Osa 1.
 
Lue vähintään yksi opettajaopiskelijoiden artikkeli oppiaineiden integrointikokeiluista:
http://soppi.jyu.fi/lue-lisaa/opiskelijoiden-opetuskokeiluja

Pohdi ja raportoi, keskustele saman artikkelin lukeneiden pienryhmässä:

  • Mikä artikkelien esittelemissä ideoissa oli hyvää? Mitkä olivat mielestäsi parhaita oivalluksia? Millaiseen integraatioprojektiin itse haluaisit osallistua? Mitä eri aineiden sisältöjä osaisit itse integroida?

Kootkaa keskustelujen pohjalta kustakin eri artikkelista nousseet keskeisimmät ajatukset jollekin yhteiselle alustalle. 
 

Osa 2. Kielitietoisen, integroivan projektin ideointi

Ideoikaa pienryhmissä jollekin yläkoulun luokalle suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä valitsemaanne toista oppiainetta integroiva oppimiskokonaisuus, jossa huomio on:

  • Kielitietoisuudessa: miten kehitetään tavoitteellisesti oppilaiden tekstitaitoja ja tarjotaan riittävää tukea kaikille erilaisille oppijoille? (apuna pohdinnassa voi olla 5 periaatetta sisältöjen opettamisesta kielenoppijoille, linkki)
  • Valitun toisen oppiaineen tavoitteissa – katsokaa tietyn luokka-asteen tavoitteita jonkin kunnan tai kaupungin paikallisesta opetussuunnitelmasta; esim. Jyväskylä https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/luku15/15-4_oppiaineet 

→ Miten kielitietoisuus, kielellinen tuki ja oppiaineen tavoitteet limittyvät? Millaisia tekstitaitoja oppilas tarvitsee esim. historiassa?
→ Miten jakaa vastuuta toisen aineen opettajan kanssa?
→ Kirjatkaa projektin kokonaisidea ja keskeiset tavoitteet, projektin summittainen kesto, miten tuetaan erilaisia oppijoita, miten arvioidaan. Jakakaa pienryhmien projektien ideat ja keskustelkaa niistä. 

 

 

Tiedonalan kieli vs. arkikieli 

Osa 1. Vertaa tekstejä
 
Lue alla olevat tekstit ja pohdi, kuinka voisit kiinnittää oppijoidesi huomion tekstien kielellisiin keinoihin ja eroihin. 

Oskillaattori oskilloi tasapainopisteen ympärillä jaksollisessa liikkeessä, joka toistuu säännöllisin aikavälein. Kokonaisen oskillaation aikaa kutsutaan liikkeen jaksonajaksi, joka kuvataan symbolilla T.

Esine liikkuu paikasta toiseen, edestakaisin. Se liikkuu aina samalla tavalla, ja liike vie aina saman verran aikaa. Aikaa liikkeen yhdestä päästä toiseen kutsutaan liikkeen jaksonajaksi. Voit käyttää kirjainta T kuvaamaan sitä.


Miten ohjaisit oppijat pohtimaan näitä asioita: 

  • Miksi eri oppiaineissa ja tiedonaloilla on vaikeita käsitteitä? Mihin niitä tarvitaan?
  • Mitkä käsitteet on hyvä osata ja ymmärtää kontekstissaan ja mitkä olisi tärkeä oppia myös produktiivisesti?
  • Mihin arkikieltä ja sen käsitteitä tarvitaan? 
     

Osa 2. Kehitä jatkotehtävä tekstien pohjalta

  • Millaisen tehtävän avulla voisit vahvistaa oppijoiden tekstitaitoja edellä olevien kaltaisten tekstien kanssa?
  • Miten kiinnittää huomiota erilaisiin tapoihin luoda merkityksiä luonnontieteellisissä oppiaineissa ja lukea ja puhua luonnontieteestä? Miten rakentaa jatkumoa arkikielestä tiedonalan kieleen?
     

Osa 3. Havainnoi kielenkäyttöä luokassa

Vieraile parin kanssa jonkin valitsemasi toisen oppiaineen luokassa (ei kieliaine). Havainnoi opettajan ja oppilaiden käyttämää kieltä. Jos mahdollista, video oppitunti. 

Valmistaudu havainnointiin tekemällä 3-5 kysymyksen lista asioista, joista haluaisit oppia lisää. Voisit keskittyä esimerkiksi seuraaviin asioihin: 

  • Miten tiedonalan kieli ja arkikieli vuorottelevat luokkahuonekeskusteluissa?
  • Miten tiedonalan kieltä tuetaan arkikielen avulla?
  • Millaisia tehtäviä puhutulla ja kirjoitetulla kielellä on luokassa? Entä muilla ilmaisutavoilla? Mitä kanavaa käytetään eniten? 
  • Miten oppijat osallistuvat vuorovaikutukseen ja opetuskeskusteluun?
  • Millaisia havaintoja voit tehdä oppijoiden kielenkäytöstä?

Pohdi eri oppiaineiden opettajien ja suomen ja kirjallisuuden opettajien yhteistyön mahdollisuuksia ja tapoja: miten kyseisiä oppiaineita voisi integroida ja miten se voisi auttaa oppijoita oppimaan?

Tee muistiinpanoja ja jaa havaintosi muiden parien kanssa. Jos mahdollista, kehitelkää yhteistyömahdollisuuksia eteenpäin ja kokeilkaa niitä. 

 

Luonnontieteiden kieli 

Katso katkelmaa fysiikan oppimateriaalitekstistä (© Kallunki, Lavonen, Juuti, Meisalo, Mikama, Suhonen, Lepikkö & Jokinen). 

Miten käyttäisit kyseistä tekstiä suomen ja kirjallisuuden oppitunneilla tekstitaitojen ja monilukutaidon kehittämisen näkökulmasta? 
 

Energian säilyminen

Energia liittyy kaikkiin luonnonilmiöihin ja ilmiöiden hyväksikäyttöön. Energia tai oikeastaan energiavarat ovat julkisen keskustelun yleisin fysiikan käsite. Kaikki tuotanto ja koko maailman talous riippuvat energiasta. Energian riittävyys on ihmiskunnan elinkysymys.

Luonnonilmiöissä energiaa varastoituu, siirtyy tai muuntuu lajista toiseen. Energiaa kulkeutuu kappaleiden ja aineen mukana niiden liikkuessa, aaltoliike ja säteily kuljettavat energiaa ja lämpöenergia siirtyy johtumalla siihen suuntaan, missä on kylmempää. Energian kokonaismäärä kuitenkin säilyy muuttumattomana kaikissa ilmiöissä. Energiaa ei synny eikä häviä. Tämä on kaikkia luonnon ilmiöitä koskeva energian säilymislaki.

Energian säilymislaki: Energiaa ei synny eikä häviä


Energialajit luokitellaan sidottuihin ja vapaisiin. Vapaa energia voidaan valjastaa käyttämään ihmiselle hyödyllisiä prosesseja. Vapaita energioita ovat mm. liike-, säteily- ja lämpöenergia. Sidottu energia on  ikään kuin varastossa, josta se on vapautettava ennen kuin sitä voidaan käyttää hyväksi. Esimerkiksi ruokaan on sitoutunut kemiallista energiaa joka voidaan ruuansulatuksen ja siihen liittyvien monimutkaisten prosessien avulla muuttaa ihmisessä lämmöksi ja liike-energiaksi. Maasta tietylle korkeudelle nostetulla kivellä on asema- eli potentiaalienergiaa. Kun kivestä päästää irti kiven nopeus alkaa kasvaa.

Energialajien muuntumista toisiksi eri ilmiöissä havainnollistetaan energiakaaviolla. Kaaviossa on kaksi lohkoa, jotka esittävät energian eri lajien määriä tarkasteltavan ilmiön alku- ja lopputilanteessa. Vasen lohko vastaa alkutilaa, oikea lopputilaa. Kutakin energialajia esittää ruutu, jonka korkeus kuvaa energian määrää. Prosesseja, jotka muuntavat energiaa lajista toiseksi esitetään nuolen kärjellä. Energian säilyminen ilmenee siten, että lohkot kokonaisuudessaan ovat yhtä korkeat.

Osa auringon säteilyenergiasta muuntuu vihreiden kasvien fotosynteesissä kemialliseksi energiaksi. Samalla sitä absorboituu kasveihin lämmöksi.

Lähde: ASTeL-verkkomateriaali: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope/lampo_ja_energia/energia_siirtyy_sailyy.htm 

  
Käytä yllä olevaa tekstiä ja luo siihen liittyviä tehtäviä, jotka ohjaavat oppijoita:

  • tunnistamaan kyseisen tekstityypin yleiset piirteet
  • hyödyntämään tekstin kannalta toimivia lukustrategioita ja taustatietoa 
  • tunnistamaan ydinsanoja ja olennaisia määritelmiä
  • tutkimaan aihetta eri kielillä syventääkseen ymmärrystään 
  • etsimään lisätietoa aiheesta muilla kielillä
  • vertaamaan tekstejä tai niiden osia eri kielillä
  • keskustelemaan aiheesta ja kirjoittamaan sen pohjalta omia tekstejä. 

Jakakaa tehtävänne ja ajatuksenne ryhmässä. Pohtikaa yhdessä tapoja vahvistaa oppijoiden kykyä siirtää opittuja taitoja kontekstista ja oppiaineesta toiseen.

Määritelmät genrenä 

Luonnontieteisiin liittyvät tekstit ovat täynnä erilaisia määritelmiä. Ymmärtääkseen oppikirjatekstejä ja tuottaakseen omia tekstejä oppilaiden täytyy tuntea määritelmien tekstuaaliset ja kielelliset piirteet.  
Fysiikkaa opettava kollegasi pyytää sinulta apua, jotta voisi tukea paremmin S2-oppilaidensa oppikirjatekstin (ks. alla) ymmärtämistä. Miten auttaisit kollegaasi tukemaan kielen ja sisällön oppimista niin, että oppijat oppivat:

  • tunnistamaan määritelmiä teksteissä ja hahmottamaan, miten määritelmät yleensä rakentuvat (avainsanat ja niiden selitykset)
  • kiinnittämään huomiota määritelmien kielellisiin piirteisiin (tyypilliset verbit, ilmaukset jne.)
  • käyttämään monikielisiä resurssejaan tutkiakseen ja verratakseen määritelmiä eri kielillä
  • rakentamaan uusia määritelmiä ja käyttämään niitä tekstissä? 

Millaista yhteistyötä tekisit fysiikan opettajan kanssa vahvistaaksesi oppijoiden kielellisiä taitoja ja fysiikan osaamista? 
 

Tasa- ja vaihtovirta

Taskulampun pyöreän pariston jännite on noin 1,5 volttia, joka aiheuttaa lampusta riippuen noin 100 milliamperin sähkövirran. Paristosta saatava virta kulkee koko ajan samaan suuntaan. Sitä kutsutaan tasavirraksi ja sille käytetään merkintää DC (direct current).

Pistorasian kohtioiden välinen jännite on 230 volttia.

Seinässä olevassa pistorasiassa on kaksi kohtiota, joiden välillä on 230 V:n jännite. Pistorasian kohtioita ei sanota navoiksi, vaikka periaatteessa pistorasiaa voitaisiin pitää samalla tavalla jännitelähteenä kuin paristoa. Toinen kohtio on nollakohtio ja toinen jännitteellinen kohtio. Kun sähkölaitteen pistoke painetaan pistorasiaan, laitteen läpi alkaa kulkea sähkövirta. Esimerkiksi silitysraudan läpi saattaa kulkea noin 2 ampeerin sähkövirta ja hehkulampun läpi 0,3 A:n sähkövirta.

Pistorasiasta saatava sähkövirta on vaihtovirtaa, AC (alternating current). Vaihtovirran taajuus on tavallisesti 50 Hz, joka tarkoittaa sitä, että virran suunta muuttuu 100 kertaa yhden sekunnin aikana.

Lähde: ASTeL-verkkomateriaali:  http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope/sahko/tasa_ja_vaihtovirta.htm 

Header image based on "Coloured pencils chevre" by Chevre (CC BY-SA 3.0).