Tutustu jakson ydinajatuksiin
Tiedonalan kieli haastaa kaikkia oppijoita
Usein oppijoiden on oletettu oppivan kunkin tiedonalan kielen itsestään muun opetuksen ohessa, mutta nykyään tämä oletus kyseenalaistetaan. Tiedonalojen kielet ja akateemiset tekstitaidot ovat haastavia myös koulukielen natiiveille puhujille. Siksi kielestä puhuminen ja kielellinen tuki toisen kielen oppijoille on hyödyllistä kaikille oppijoille, ja tässä eri aineiden välinen yhteistyö on merkittävässä roolissa.
Kaikkien opettajien panosta tarvitaan: aineenopettajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja hallitsevat tiedonalansa kielen. Kieliasiantuntijoita tarvitaan kielen roolin ja sen kokonaiskuvan hahmottamiseksi:
- Millä tavoin kieli on erilaista eri oppiaineissa?
- Mikä tekee tiedonalan kielestä haastavaa?
- Millaista identiteettityötä liittyy akateemisiin taitoihin eri oppiaineissa?
- Miten rakentaa yhteyksiä äidinkielenopetuksessa opetetun kielen ja tiedonalan kielten välille? Miten oppijoita voi ohjata tunnistamaan, analysoimaan ja vertaamaan erilaisten kielenkäyttötapojen piirteitä?
- Miten kielelliset taidot siirtyvät oppiaineesta toiseen?
Kaksi ECML:n projektia keskittyy sisällön ja kielen integrointiin opetuksessa sekä akateemisiin tekstitaitoihin. Lue lisää niistä:
Language descriptors for migrant and minority learners' success in compulsory education
Literacies through Content and Language Integrated Learning: effective learning across subjects and languages
Viisi periaatetta sisällön opettamiseen kielenoppijoille
Tehokasta tiedonalan kielen opetusta ovat tutkineet ja määritelleet lukuisat tutkijat. Jim Cummins on yksi alan johtavista asiantuntijoista. Hän on määrittänyt kolme keskeisintä tuen muotoa (key pillars) tehokkaaseen akateemisten tekstitaitojen opetukseen kielenoppijoille:
- aiemman tiedon ja osaamisen aktivointi,
- sisällön lähestyttävyys (access content) ja
- kielen laajentaminen.
Näihin kolmeen nojaten Pearson on luonut viisi periaatetta sisällön opettamiseen kielenoppijoille.
Tutustu periaatteisiin ja keskustele niistä pienryhmässä:
- Mitä ne tarkoittavat suomen kielen ja kirjallisuuden sisältöjen opetuksen näkökulmasta?
- Mitä ne tarkoittavat ainerajat ylittävän opetusyhteistyön näkökulmasta? Miten periaatteita voisi hyödyntää yhteistyön rakentamisessa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa?
Jos mahdollista, käyttäkää periaatteita apunanne, kun kehitätte jonkin harjoituksen, jossa hyödynnetään monialaisuutta ja oppiaineintegraatiota.
POPS ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
Lue alla olevat perusopetuksen opetussuunnitelman linjaukset monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Pohtikaa:
- Mitä ne tarkoittavat oppiainerajat ylittävän yhteistyön ja integroinnin näkökulmasta?
- Millaisia muutoksia koulun toimintakulttuuriin tarvitaan?
- Mitä vahvuuksia ja haasteita äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineella on monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutuksessa?
POPS 2014 |
- Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina.
- Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen.
- Velvoite: Oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.
- Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan riittävän pitkäkestoisiksi siten, että oppilailla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti.
|
Eheyttämistä voidaan toteuttaa mm.:
- rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti
- jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi
- toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja
- suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittuja eheyttämistapoja
- muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia
- kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä kuten esiopetuksessa.
|