Tutustu jakson ydinajatuksiin
Mitä scaffolding on? Miten sitä sovelletaan suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa?
Scaffolding-käsite viittaa tukeen, jolla autetaan oppijaa kehittämään sellaisia oppimaan oppimisen taitoja, joita hän voi hyödyntää uusissa konteksteissa. Määritelmällisesti scaffolding on väliaikaista apua, jolla tuetaan oppijaa itsenäisemmäksi ja vastuullisemmaksi omassa oppimisessaan. Nyrkkisääntönä on, että sitä, mitä oppija osaa tänään tehdä tuetusti, hänen tulisi huomenna osata itsenäisesti. Scaffoldingissa oppimisen tuki ei koske vain sisältöjä vaan laajemmin oppimaan oppimisen taitoja: oppija ymmärtää, miten tehdä oppimistehtäviä ja miten oppia uutta sisältöä, jolloin hän pystyy paremmin oppimaan itsenäisesti ja ilman tukea. Oppimisen tuessa toimitaan oppijan lähikehityksen vyöhykkeellä.
Scaffolding on sekä suunniteltua että vuorovaikutuksessa syntyvää (ks. taulukko myöhemmin). Oleellista on, että se mahdollistaa kaikkien osallistumisen ja laajentaa opiskelijoiden kapasiteettia. Scaffolding ei Leo van Lierin (2004, 158) mukaan rajoitu vain opettaja-opiskelija-vuorovaikutukseen, vaan siihen kuuluu muitakin vuorovaikutuksellisia tapoja:
- Osaavamman vertaisen tai aikuisen tuki: oppija opettajaa toista oppijaa
- Taidoiltaan tasavertaisten vertaisten välinen vuorovaikutus: yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu, jossa opitaan uutta
- Vuorovaikutus vähemmän osaavan vertaisen kanssa: opettamalla oppiminen ja mahdollisuus sanallistaa, selkeyttää ja laajentaa omaa ymmärrystä aiheesta
- Työskentely itsenäisesti ja omien sisäisten resurssien hyödyntäminen: oppimisstrategiat, ympäristön resurssit sekä sisäinen puhe, tieto, kokemus, muisti ja vahvuus.
Ylipäätään kaikkea oppimista määrittää kyky ohjata itseään. Oppiminen edellyttää aloitteellisuutta ja toimijuutta oppijalta.
Scaffolding kääntyy käsitteenä heikosti suomen kielelle. Yleisellä tasolla sen voi kääntää sanalla tuki, mutta on huomattava, että kaikki oppimisen ja oppijan tukeminen ei ole kuitenkaan scaffoldingia. Englannin sana scaffold viittaa rakentamiseen ja siinä käytettävään väliaikaiseen rakennustelineeseen, joka on tarpeen, kun rakennetaan tai muokataan rakennelman toista kohtaa. Tukirakennelma poistetaan siinä vaiheessa, kun sitä ei enää tarvita vaan rakennelma pysyy koossa ilmankin sitä.
Scaffolding-käsitettä käytetään hyvin vaihtelevin tavoin sekä tutkimuksissa että pedagogisessa kirjallisuudessa. Käsitteen käytössä ollaan kuitenkin yksimielisiä seuraavien piirteiden osalta:
- Tilanteinen mahdollisuus (contingency): scaffolding on luonteeltaan tilanteista - se on valmiutta reagoida tilanteen mukaisesti, eriyttäen ja mukauttaen. Opettajan tarjoama tuki on sopeutettava oppijan senhetkiseen taitoon ja osaamiseen, ja sen tulisi olla joko samalla tasolla tai hivenen sen yläpuolella. Siksi opettajan tulee kyetä tunnistamaan oppijan taidon piirteitä osatakseen suunnata tukensa niin, että se auttaa oppijaa. Keskeistä on tällöin jatkuva, formatiivinen arviointi.
- Häivytys (faiding): tukea häivytetään pikkuhiljaa. Häivytyksen tahti riippuu oppijan taidoista ja tarpeista.
- Vastuun siirtäminen (transfer of responsibility): Samalla kun tukea häivytetään, vastuuta siirretään enenevästi oppijan omille harteille.
Scaffoldingissa tyypillisesti käytettäviä keinoja ovat esimerkiksi mallintaminen ja kysely. Ne kuitenkin katsotaan scaffoldingiksi vain, jos niitä käytetään sellaisessa vuorovaikutustilanteessa, jossa ne ovat oppilaan toiminnan ja vastausten synnyttämiä ja jossa niitä käytetään väliaikaisesti ja ne vähitellen häivytetään siten, että oppijan oma vastuu oppimisen ohjaamisesta ja hallinnasta kasvaa.
(Päälähde: van de Pol, J. & M. Volman & J. Beishuizen 2010. Scaffolding in teacher – student interaction: a decade of research. Educational Psychological Review 22, 271–296.)
1. Pohdi yllä olevia oppimisen tuen määritelmiä ja peilaa niitä suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen käytänteisiin:
- Miten oppimisen tukea sovelletaan?
- Mitä tuen muotoja käytetään yleisimmin ja tavoitteellisimmin?
- Millä tuen muodoilla on vähäisempi rooli opetuksen käytänteissä? Miksi?
2. Katso perustehtäviä suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjasta (linkki)
- Kun mietit heterogeenistä oppijaryhmää, millaisia oppimisen tuen keinoja voisi liittää näihin tehtäviin? Miten kehittäisit tehtäviä eteenpäin?
Oppimisen tuki: suunniteltua ja spontaania
Oppimisen tuki voidaan jakaa suunniteltuun ja spontaaniin tukeen. Suunniteltu tuki viittaa pedagogisiin ratkaisuihin pidemmällä aikavälillä ja spontaani tuki käytänteisiin luokkahuonevuorovaikutuksessa. Spontaanissa tuessa reagoidaan vuorovaikutuksessa nousseeseen tarpeeseen, jolloin tuki on tilanteista ja hetkessä improvisoitua. Oheisessa taulukossa on piirteitä molemmista tuen muodoista ja ohjeita siihen, miten rakentaa tehokasta kielitietoista sisällön opetusta.
- Pohdi, miten yleisiä nämä piirteet ovat suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen käytänteissä.
- Mitkä piirteet ovat kiinteämmin osana opetusta, mitä käytetään vähemmän?
- Minkä piirteiden tulisi mielestäsi olla vahvemmin osana opetusta?
- Mitä muita oppimisen tuen keinoja tulee mieleesi, erityisesti sellaisia, jotka olisivat relevantteja suomen ja kirjallisuuden opetuksessa?
| Suunniteltu tuki |
- Rakenna opetusta oppijoiden aiemman osaamisen ja tiedon sekä sen hetkisten kielellisten taitojen (oman äidinkielen ja toisen kielen) varaan.
- Vaiheista ja jäsennä tehtäviä jatkumoksi niin, että kukin niistä tukee seuraavan tehtävän tekemistä.
- Kehitä oppijoiden metakognitiivisia taitoja asettamalla eksplisiittiset oppimistavoitteet sekä jakamalla ne että arvioimalla niitä oppijoiden kanssa.
- Mahdollista kaikkien oppijoiden tehokas ja aktiivinen osallistuminen (pari- ja pienryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely ja opettajajohtoinen toiminta).
- Tue pienryhmien tehokasta vuorovaikutusta ja keskittymistä kysymysmonisteen tai vaiheistettujen ohjeiden avulla.
- Rakenna käsitteellisiä jatkumoita ja polkuja arkikielestä tiedonalan kieleen.
- Älä yksinkertaista opetusta vaan laajenna ja rikasta kielellistä ja sisällöllistä ainesta. Tavoitteena on, että oppijat saavat erilaisten aktiviteettien kautta mahdollisimman monipuolisia mahdollisuuksia tutustua tietoon ja rakentaa omaa ymmärrystään.
- Mallinna tehtäviä, toimintaa ja odotuksenmukaista kielenkäyttöä. Tarjoa selkeitä esimerkkejä siitä, miltä työstettävä tuotos voi näyttää. Mallinna ja tee aktiviteetti ensin yhdessä koko ryhmän kanssa. Anna esimerkkejä eri tekstilajeihin sopivista kielenkäytön tavoista sekä erilaisista kielellisistä funktioista, kuten kuvailusta, vertailusta, yhteenvedosta, arvioinnista ja niin edelleen.
- Totuta oppijasi analysoimaan kieltä ja puhumaan kielenkäytöstä. Kiinnitä heidän huomionsa eroihin ja yhtäläisyyksiin kirjoitetun ja puhutun kielen tekstilajien välillä sekä eri kielten ja varianttien välillä. Hyödynnä oppijoiden kielitietoisuutta ja auta heitä kehittämään sitä.
|
| Spontaani tuki |
- Kuuntele kunnolla, mitä oppijat pyrkivät sanomaan ja mitä he tarkoittavat, älä odota yhtä tiettyä (oikeaa) vastausta. Yritä päästä kiinni heidän ajatuksiinsa ja kokemuksiinsa, tartu niihin ja linkitä niitä aiheeseen.
- Mallinna: puhu ääneen omaa ajatusprosessiasi, kun luet tekstiä tai teet ongelmanratkaisua.
- Muistuta oppijoita ydinasioista toistamalla säännöllisesti sitä, mitä on puhuttu.
- Toista ydinasioita monin tavoin ja monikanavaisesti (suullisesti, visuaalisesti, näyttämällä, kirjoittamalla).
- Muotoile uudelleen oppijoiden vastauksia ja puheenvuoroja akateemisemmalla tai käsitteellisemmällä tavalla, jotta keskeiset opittavat käsitteet ja ilmaukset korostuvat.
- Anna oppijoille aikaa ajatella ja vastata. Auta heitä laajentamaan vastauksiaan ja kommenttejaan kysymällä tarkentavia kysymyksiä.
- Käytä visuaalista tukea (esim. graafisia esityksiä, kuvia, kuvoita ja kaavioita) ajatusten esittämiseen ja tiedon jäsentämiseen.
- Tarkista oppijoiden ymmärtäminen usein ja monilla tavoilla.
|
Lähteet:
Walqui 2006. Scaffolding Instruction for English Language Learners: A Conceptual Framework. The International Journal of Bilingual Education and Bilingualism Vol. 9, No. 2, 2006.
Walqui & van Lier 2010. Scaffolding the academic success of adolescent English language learners: A pedagogy of Promise. WestEd.