Oppijan kielitaidon arviointi

Tässä jaksossa

Tämän jakson tavoitteina on:

  • tutkia oppijoiden kielitaitoprofiileja  
  • pohtia sitä, miten oppijan taitoihin pääsee käsiksi
  • tiedostaa kielitaitoprofiilien merkitys oppimisessa.

Tutustu jakson ydinajatuksiin

MITÄ AJATTELET KIELITAIDON ARVIOINNISTA?

Osa 1

Mieti seuraavia väittämiä: oletko samaa vai eri mieltä. Perustele.

  • I think assessing the language competences of my students is very important.

  • For me it is easy to assess my students’ language competences.

  • I could assess the language competences of the majority of my students straight away.

  • I am able to assess my students’ language competences in their first language(s).

  • Assessing language competences is within my area of responsibility.

  • When assessing language competences, the entire linguistic repertoire of a student should be considered.

  • I encourage my students to use all of their languages in class.

Osa 2

Seuraavanlaisia haasteita on raportoitu monikielisten oppijoiden kielitaitoprofiilien arvioinnissa:

  • Sopivien arviointityökalujen puute (esim. ei lainkaan tai ei riittävän laadukkaita arviointityökaluja luokan kaikkien oppilaiden kieliin tai ei mahdollisuutta käyttää niitä)

  • Taloudellisten resurssien puute

  • Periaatelinjausten puute

  • Vaikeus rekrytoida monikielistä henkilökuntaa

  • Eri kielten arvostuksen puute yhteisössä ja ymmärtämättömyys kielten merkityksestä oppijan identiteetille ja oppimiselle.

Miettikää tuntemianne kouluja: Mihin yllä olevista haasteista niissä törmätään oppilaiden kielitaitoprofiilien arvioinnissa? Onko kouluissa jotain muunlaisia haasteita?  Miten arviointikäytänteitä olisi syytä muuttaa opetussuunnitelman, kunnan ja koulun tasolla? Mitä yksittäinen opettaja voi tehdä tilanteen parantamiseksi?

Lähde: National Association for the Education of Young Children (2005): Screening and Assessment of Young English-Language Learners.

 

One size fits for all?

Keskustelkaa alla olevasta kuvasta. Mikä viesti siinä on monikielisten oppijoiden kielitaidon arvioinnille?

Miettikää jotakin tuntemaanne oppijaryhmää. Mitä asioita olisi syytä ottaa huomioon heidän kielitaitoprofiiliensa arvioinnissa?

Aktiviteetteja

  • TUTUSTU OPPILAISIISI
  • ARVIOINNIN OHJENUORIA
  • OPPIJANKIELI OHJAAMAAN OPETUSTA
  • KIELITAITO SISÄLTÖJEN OPPIMISESSA

Tutustu oppilaisiisi

Osa 1

Mitä tiedät oppilasryhmäsi kielitaitoprofiileista? Miten voisit arvioida heidän taitojaan? Tutki this kielipuuta ja täydennä se.

  • Kirjaa juuriosaan oppijoiden osaamat kielet. 
  • Minkä kielten osaamista voi ja olisi hyvä arvioida? Millaisessa roolissa eri kielten hallinta on oppijoiden elämässä? Mihin he käyttävät kutakin kieltään? Kirjaa ajatuksesi puun latvaan.
  • Mitä kielitaidon arvioinnin työkaluja tunnet ja mitä sinulla on käytettävissäsi? Kirjaa ne kuvioon.

Osa 2

Valitse yksi monikielinen oppijasi ja täydennä kieliapilanlehti hänen tiedoillaan.

  • Millainen kielitaito oppijallasi on eri kielenkäytön alueilla? 
  • Väritä lehdet ohjeiden mukaan kuvaamaan oppijan tasoa kielitaidon eri alueilla. 
  • Mitä voit päätellä kokonaisuudesta? Millainen kokonaiskuva oppijan kielitaidosta syntyy?

 

Arvioinnin ohjenuoria

Tutki kielitaidon arvioinnin peruskysymyksiä täältä

  • Vastaa niihin omien käytännön kokemustesi ja teoreettisen osaamisesi perusteella. 
  • Lue sitten englanninkielinen teksti guiding questions on language assessing ja vertaa sen ajatuksia omiin vastauksiisi.
  • Mitä näkökulmia lisäisit ohjaaviin kysymyksiin?

Lue lisää kielitaidon arvioinnista monikielisessä kontekstissa täältä: language assessing (Lengeyl, 2010).

 

Oppijankieli ohjaamaan opetusta

  1. Valitkaa kaksi seuraavista teksteistä (yksi alkeistasolta ja yksi edistyneempi) ja tutkikaa, millaista systematiikkaa ja horjuntaa kirjoittajien suomen kielen taidossa on. Millaisesta palautteesta ja minkä asioiden opettamisesta oppilas hyötyisi eniten? Perustelkaa huomionne. Valitkaa jompikumpi teksti jatkotyöstämistä varten.
  2. Tutkikaa sitten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden S2-opsia (http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf) ja miettikää, mihin opsin tavoitteeseen ja sisältöihin oppijankielestä tekemänne arviot liittyvät. Jos opsin tavoite on kovin laaja, eritelkää sitä ja purkakaa sitä osatavoitteisiin, joista valitsette jonkin “omalle oppijallenne”.
  3. Laatikaa oppilaalle konkreettinen pieni tehtäväkokonaisuus, joka valmentaa hänen oppimistaan tavoitteen suuntaisesti.
  4. Esitelkää tehtäväkokonaisuutenne ja sen taustalla oleva ajattelu ryhmässä ja kehittäkää niitä yhdessä eteenpäin.

Teksti 1.

Kännykät pois koulusta. Kska kun sinä opiskellut. Sitten puhelen soitanut. Sitten sinä vasta puhelin soitin. Ja sitten sinä puhut pitkä aikaa. Ja et opeskilia mitään. Vanhemmat anna lopaa lapsille vai lähte internestä. Vain viikkoo lopunaa.

Teksti 2.

Kännykät ei voi pois koulusta. Mutta ei saa soita tuntissa. Voit laitta ei ääni. Jos ei ole kännykät mukana, Ei voi tiedä mitä tapahtu kotona. Jos ei ole avain. Täytty seisoa ulkona odottaa äiti tulee takaisin.

Teksti 3. Julkkiksilla ei ole oma elämää.

Se on ihan totta - julkkiksilla on aikaa vaikeaa. He eivät pääse vessassa käydä ilman paparatsi perässä. Ei ole yksityiselämää ollenkaan, aina pitä olla varoissa, että joku tule kameran kanssa. Minä ainakin olen sitä mieltä, että julkkis on myös ihminen, joka tekee virheitä kun tavallinenkin ihminen. Eikä tarvi faneille kerttoa ihan joka askelestä, mitä julkkis tekee. Julkkiksillakin pitä olla oma rauha ja yksityiselämä ja jos heistä tuntuu kerttoa jotain julkisuuteen, kyllä siihen on mahdollisuuksia - järjestetäänhän niitä, medialle tarkoitettu, tilaisuuksia. Eli minun pointti on: Rauha julkkiksille. Voi kerätä kaikien fanien kysymykset ja sitten tehdä vaikkapas dokumentti, josta tulee totta. Koska media pistä jourut ja valhet kun totta. Toivon että minua kuunttelisiin ja jotain muutoksia olisi tapahtunut.
Pettynyt fani.

Teksti 4. JULKKIKSET PARAAT!

Minua vielä ihmetyttää, kun julkkikset valittavat siita että Media kohtelee heitä huonosti. Minä olen itse työskennellut media alalla ja kokemukseni on että vain julkkikset kohtelevat media huonosti. Ne huutavat, kiiroilevat jne vaikka ne tarvitsevat median. Itse asiassa ne eivät ole ketään ilman mediaa. Toimittaja ei haluaisi ikinä ärsyttää julkkista koska hänelle on kuin työkalu. Toimittajat kirjoittavat julkkiksista eivätka kohdele huonosti millään lailla. Joskus on nain että julkis ei halua kuunnella ta lukea kun joku kriitisoi, mutta jos julkis suostu siihen että kaikki tietävät hänestä, pitaisi myöskin suostua siihen että kaikkilla on hänestä oma mielipide. Eivät kaikki julkiset ole sammalaisia ja media ei kohdelee samalla lailla ooperan laulaja kuin Matti Nykästä. Joskus vain he valittavat koska sillä ne palavaat lehtien siivuihin. En usko että Asiaa parene niin kauan kuin julkikset ja media ovat olemassa.

Lue lisää, esim.
Tukia, Aalto & Mustonen 2007. S2-oppilas lukijana: https://soppi.jyu.fi/S2-oppilas%20lukijana.pdf  
Aalto & Tukia 2007. S2-oppilas rakenteita oppimassa – miten rakenteista tulee kielen käyttötaitoa? Avaimia funktionaaliseen rakenteiden opetukseen: https://soppi.jyu.fi/S2-oppilas%20rakenteita%20oppimassa.pdf   

Kielitaito sisältöjen oppimisessa


Osa 1. Tuntumaa Nadjan suomen kielen taitoprofiiliin

Alla on lyhyitä näytteitä yläkoulua käyvän Nadjan suomen kielen puhumisesta, kirjoittamisesta, lukemisesta ja kuuntelemisesta. Tutkikaa näytteitä ja koettakaa luoda mielikuvaa Nadjan kielitaitoprofiilista suomen kielen osalta.

  • Millainen on Nadjan puhumisen taito?
  • Miten Nadja kirjoittaa: Mitä vahvuuksia? Mitä haasteita?
  • Miten Nadja ymmärtää tekstiä ja puhetta?

Arvailkaa, miten Nadja pärjää eri oppiaineiden tunneilla ja millaiset asiat pärjäämiseen vaikuttavat. Miten kielitaito vaikuttaa oppimiseen? Miten sen tulisi vaikuttaa opetukseen?

Puhenäyte:

Kirjoittamisen ja tekstin- ja puheenymmärtämisen näytteet


Osa 2. Kielitaito koevastauksissa

Tutkikaa alla olevaa historian tekstiä sekä oppilaiden sen pohjalta kirjoittamia koevastauksia.

Historia

Ruotsin valtakunnassa oli neljä säätyä. Ihmiset jaettiin neljään ryhmään eli säätyyn, joita olivat aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Ihmiset perivät säätynsä vanhemmiltaan ja pysyivät koko ikänsä samassa säädyssä. Muun kuin oman säädyn edustajan kanssa oli vaikea mennä naimisiin. Säätyjaon ajateltiin perustuvan Jumalan tahtoon.

(Lähde: Aalto, Tukia, Taalas & Mustonen 2007. suomi2 – Minä ja arki. Opettajan opas. Otava.)


Koekysymys: Miten säätyjako vaikutti ihmisten elämään Ruotsin valtakunnassa?

Vastaus A

Säätyjako vaikutti ihmisten elämään Ruotsin valtakunnassa kun se oli vaikea kun oli silloin vaikea mennä naimisiin. Ja sun pitäisi olla sama sääty koko elämänsi. Se perustuu sun sukulaisten säädystä mikä sääty sinä olet. Ja jos olis talonpoika, sulla olis raskasta työtä koko elämäsi. Se ei ollut niin kiva niille

Vastaus B

Ruotsissa oli 4 säätyjä - aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Säädyt vaikutti elämään Ruotsin valtakunnassa sillä tavalla, että jokaisen säädyn edustajat eli koko elämänsä omassa säädyssä ja niille oli vaikea mennä naimisiin muiden säätyjen edustajien kanssa.

Luettuanne tekstit pohtikaa, millaista ymmärtämistä eri vastausten kirjoittajat osoittavat. Miten se ilmenee aiheen käsittelyssä ja asian ilmaisemisessa omin sanoin?

Header image based on "Vents in a brick barn" by Jonathan Billinger (CC BY 2.0).