Materiaalien tulokulma pähkinänkuoressa

Kun koulu on yhä monikielisempi ja oppijoilla moninaisia kielellisiä resursseja, emme voi suomen kielen ja kirjallisuudenkaan opetuksessa pitäytyä totutuissa työskentelytavoissa vaan on syytä vakavasti miettiä, miten oppilaiden monikielisyyttä yhtäältä tuetaan ja toisaalta hyödynnetään. Kieliasiantuntijat eivät voi keskittyä vain suomen kieleen ikään kuin teeskennellen, että oppilaat ovat yksikielisiä. Suomen kielen opetuksessa haasteena on, miten laajentaa äidinkielenopetuksen näkökulmaa siten, että eri kieliä hyödynnetään paremmin ja tuetaan myös toisen kielen oppimista. Avaintavoitteita, ydinsisältöjä ja opetuksen käytänteitä on tarkasteltava uuden linssin läpi.

Ajattelutavan muuttaminen yksikielisestä monikieliseksi hyödyttää sekä kantasuomalaisia että S2-oppijoita, sillä nykykäsityksen mukaan kaikki oppijat ovat monikielisiä. Oppilaat oppivat useita kieliä ja varieteetteja (murteita, harrastusalakieliä, erilaisia rekistereitä, eri yhteisöjen käyttämiä kielimuotoja jne.) niin koulussa kuin koulun ulkopuolella, formaalisti ja informaalisti. Nämä eri kielet ja kielimuodot eivät sijaitse kognitiossamme erillisinä vaan ne kaikki ovat yksilön kielellisen repertuaarin osia. Tutkimukset osoittavat, että arjen tilanteissa ns. yksikielisetkin ihmiset sukkuloivat erittäin joustavasti erilaisten kielimuotojen välillä eivätkä rakenna raja-aitoja niiden välille. Ihmiset eivät myöskään monesti identifioidu vain äidinkielensä mukaan vaan kieliä ja kielimuotoja käytetään joustavasti eri tilanteiden vaatimusten ja mahdollisuuksien sekä puhekumppanien keskenään jakamien “todellisuuksien” mukaan. Ihmisten kielellinen identiteetti saattaa muotoutua eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa vuorovaikuttaessa hyvin erilaiseksi. Siksi niitä ei tulisi jättää huomiotta suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksessakaan. Kieliasiantuntijoina meidän on erityisen tärkeää näyttää esimerkkiä siinä, miten kielet toimivat oppijoiden arvokkaana pääomana kaikessa oppimisessa. Kaiken kielenopetuksen tulisi vahvistaa oppijoiden kielellistä repertuaaria ja tukea kielellisen identiteetin kehittymistä. Kielellisen moninaisuuden arvostaminen tukee kaikkien oppilaiden oppimista. 

Tämän sivuston materiaalit ja pilottiprojektit pyrkivät valjastamaan oppijaryhmän kielellisen moninaisuuden kaikkien oppijoiden hyödyksi ja kehittämään opettajien oppiainerajat ylittävää yhteistyötä. Tavoitteena on auttaa kehittämään kouluihin monikielistä toimintakulttuuria ja oppiaineiden välisiä kielellisiä käytänteitä.

What challenges teaching the language of schooling?

“In most instances [in teacher education], the starting point is: you enter a class and the class is bringing the language of instruction properly developed, and you just go on with your subject. This is more and more in our European classrooms not the case. Although the teacher education is still taking this as its starting point and basis for teacher training.” (W. Martyniuk)

Watch a video of an interview with Professor Waldemar Martyniuk from Poland. Mr. Martyniuk works as an Assistant Professor of Applied Linguistics at the Jagiellonian University in Krakow.

The questions of the interview:

  • What are the biggest challenges in majority language or mother tongue teaching in your country today?
  • Do you think that multilingual and multicultural groups challenge majority language teaching?