Oppimisen tuki

Tässä jaksossa oppijaryhmän moninaisuutta tarkastellaan oppimisen tuen, scaffolding, kautta. Suomenkielinen käännös, oppimisen tuki, ei kuvaa kattavasti scaffolding-käsitettä. Käytämme sitä kuitenkin tässä materiaalissa sen selkeyden ja läpinäkyvyyden takia. Usein käytetään myös suomennosta oppimisen oikea-aikainen tuki. 
Monikielisistä ja -kulttuurisista oppijaryhmistä puhumista leimaa usein haasteisiin ja vaikeuksiin keskittyminen. Näin siitä huolimatta, että oikeastaan kaikki oppijaryhmät ovat heterogeenisia. Usein vain olemme tavanneet sulkea silmämme kantasuomalaisten oppijoiden vaihtelevilta kielellisiltä taidoilta. Sama tapa soveltuu harvoin kaikille missään luokassa, joten S2-oppijoiden mukana olo hyödyttää koko ryhmää, kun opettajan on pakko miettiä pedagogiikkaansa uusiksi. Toisen kielen oppijat haastavat kehittämään opetusta siten, että kaikkien oppimista tuetaan, riippumatta kielitaidosta, oppijaprofiilista tai kulttuurisesta taustasta. Eriyttäminen voi olla haasteellista, mutta se on osa opettajan perusammattitaitoa, ei siitä erillinen haaste.

Tässä jaksossa

Tämän jakson tavoitteena on (ks. myös Marille 2011, 33–36):

  • reflektoida omia ja alalle tyypillisiä suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen käytänteitä 
  • tuntea oppimisen tukemisen tapoja ja osata soveltaa niitä oppijoiden tarpeiden mukaisesti 
  • pohtia, miten oppijoita ohjataan oppimaan kieliä tehokkaasti.

.

Tutustu jakson ydinajatuksiin

Mitä scaffolding on? Miten sitä sovelletaan suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa?

Scaffolding-käsite viittaa tukeen, jolla autetaan oppijaa kehittämään sellaisia oppimaan oppimisen taitoja, joita hän voi hyödyntää uusissa konteksteissa. Määritelmällisesti scaffolding on väliaikaista apua, jolla tuetaan oppijaa itsenäisemmäksi ja vastuullisemmaksi omassa oppimisessaan. Nyrkkisääntönä on, että sitä, mitä oppija osaa tänään tehdä tuetusti, hänen tulisi huomenna osata itsenäisesti. Scaffoldingissa oppimisen tuki ei koske vain sisältöjä vaan laajemmin oppimaan oppimisen taitoja: oppija ymmärtää, miten tehdä oppimistehtäviä ja miten oppia uutta sisältöä, jolloin hän pystyy paremmin oppimaan itsenäisesti ja ilman tukea. Oppimisen tuessa toimitaan oppijan lähikehityksen vyöhykkeellä. 

Scaffolding on sekä suunniteltua että vuorovaikutuksessa syntyvää (ks. taulukko myöhemmin). Oleellista on, että se mahdollistaa kaikkien osallistumisen ja laajentaa opiskelijoiden kapasiteettia. Scaffolding ei Leo van Lierin (2004, 158) mukaan rajoitu vain opettaja-opiskelija-vuorovaikutukseen, vaan siihen kuuluu muitakin vuorovaikutuksellisia tapoja:

  • Osaavamman vertaisen tai aikuisen tuki: oppija opettajaa toista oppijaa
  • Taidoiltaan tasavertaisten vertaisten välinen vuorovaikutus: yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu, jossa opitaan uutta
  • Vuorovaikutus vähemmän osaavan vertaisen kanssa: opettamalla oppiminen ja mahdollisuus sanallistaa, selkeyttää ja laajentaa omaa ymmärrystä aiheesta
  • Työskentely itsenäisesti ja omien sisäisten resurssien hyödyntäminen: oppimisstrategiat, ympäristön resurssit sekä sisäinen puhe, tieto, kokemus, muisti ja vahvuus.

Ylipäätään kaikkea oppimista määrittää kyky ohjata itseään. Oppiminen edellyttää aloitteellisuutta ja toimijuutta oppijalta. 

Scaffolding kääntyy käsitteenä heikosti suomen kielelle. Yleisellä tasolla sen voi kääntää sanalla tuki, mutta on huomattava, että kaikki oppimisen ja oppijan tukeminen ei ole kuitenkaan scaffoldingia. Englannin sana scaffold viittaa rakentamiseen ja siinä käytettävään väliaikaiseen rakennustelineeseen, joka on tarpeen, kun rakennetaan tai muokataan rakennelman toista kohtaa. Tukirakennelma poistetaan siinä vaiheessa, kun sitä ei enää tarvita vaan rakennelma pysyy koossa ilmankin sitä.

Scaffolding-käsitettä käytetään hyvin vaihtelevin tavoin sekä tutkimuksissa että pedagogisessa kirjallisuudessa. Käsitteen käytössä ollaan kuitenkin yksimielisiä seuraavien piirteiden osalta:

  1. Tilanteinen mahdollisuus (contingency): scaffolding on luonteeltaan tilanteista - se on valmiutta reagoida tilanteen mukaisesti, eriyttäen ja mukauttaen. Opettajan tarjoama tuki on sopeutettava oppijan senhetkiseen taitoon ja osaamiseen, ja sen tulisi olla joko samalla tasolla tai hivenen sen yläpuolella. Siksi opettajan tulee kyetä tunnistamaan oppijan taidon piirteitä osatakseen suunnata tukensa niin, että se auttaa oppijaa. Keskeistä on tällöin jatkuva, formatiivinen arviointi.
  2. Häivytys (faiding): tukea häivytetään pikkuhiljaa. Häivytyksen tahti riippuu oppijan taidoista ja tarpeista.
  3. Vastuun siirtäminen (transfer of responsibility): Samalla kun tukea häivytetään, vastuuta siirretään enenevästi oppijan omille harteille.

Scaffoldingissa tyypillisesti käytettäviä keinoja ovat esimerkiksi mallintaminen ja kysely. Ne kuitenkin katsotaan scaffoldingiksi vain, jos niitä käytetään sellaisessa vuorovaikutustilanteessa, jossa ne ovat oppilaan toiminnan ja vastausten synnyttämiä ja jossa niitä käytetään väliaikaisesti ja ne vähitellen häivytetään siten, että oppijan oma vastuu oppimisen ohjaamisesta ja hallinnasta kasvaa. 

(Päälähde: van de Pol, J. & M. Volman & J. Beishuizen 2010. Scaffolding in teacher – student interaction: a decade of research. Educational Psychological Review 22, 271–296.)
 

1. Pohdi yllä olevia oppimisen tuen määritelmiä ja peilaa niitä suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen käytänteisiin

  • Miten oppimisen tukea sovelletaan? 
  • Mitä tuen muotoja käytetään yleisimmin ja tavoitteellisimmin? 
  • Millä tuen muodoilla on vähäisempi rooli opetuksen käytänteissä? Miksi?

2. ​​Katso perustehtäviä suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjasta (linkki)

  • Kun mietit heterogeenistä oppijaryhmää, millaisia oppimisen tuen keinoja voisi liittää näihin tehtäviin? Miten kehittäisit tehtäviä eteenpäin? 
     

Oppimisen tuki: suunniteltua ja spontaania 

Oppimisen tuki voidaan jakaa suunniteltuun ja spontaaniin tukeen. Suunniteltu tuki viittaa pedagogisiin ratkaisuihin pidemmällä aikavälillä ja spontaani tuki käytänteisiin luokkahuonevuorovaikutuksessa. Spontaanissa tuessa reagoidaan vuorovaikutuksessa nousseeseen tarpeeseen, jolloin tuki on tilanteista ja hetkessä improvisoitua. Oheisessa taulukossa on piirteitä molemmista tuen muodoista ja ohjeita siihen, miten rakentaa tehokasta kielitietoista sisällön opetusta. 

  • Pohdi, miten yleisiä nämä piirteet ovat suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen käytänteissä.
  • Mitkä piirteet ovat kiinteämmin osana opetusta, mitä käytetään vähemmän? 
  • Minkä piirteiden tulisi mielestäsi olla vahvemmin osana opetusta? 
  • Mitä muita oppimisen tuen keinoja tulee mieleesi, erityisesti sellaisia, jotka olisivat relevantteja suomen ja kirjallisuuden opetuksessa? 
 Suunniteltu tuki
  • Rakenna opetusta oppijoiden aiemman osaamisen ja tiedon sekä sen hetkisten kielellisten taitojen (oman äidinkielen ja toisen kielen) varaan. 
  • Vaiheista ja jäsennä tehtäviä jatkumoksi niin, että kukin niistä tukee seuraavan tehtävän tekemistä. 
  • Kehitä oppijoiden metakognitiivisia taitoja asettamalla eksplisiittiset oppimistavoitteet sekä jakamalla ne että arvioimalla niitä oppijoiden kanssa.
  • Mahdollista kaikkien oppijoiden tehokas ja aktiivinen osallistuminen (pari- ja pienryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely ja opettajajohtoinen toiminta). 
  • Tue pienryhmien tehokasta vuorovaikutusta ja keskittymistä kysymysmonisteen tai vaiheistettujen ohjeiden avulla.
  • Rakenna käsitteellisiä jatkumoita ja polkuja arkikielestä tiedonalan kieleen.
  • Älä yksinkertaista opetusta vaan laajenna ja rikasta kielellistä ja sisällöllistä ainesta. Tavoitteena on, että oppijat saavat erilaisten aktiviteettien kautta mahdollisimman monipuolisia mahdollisuuksia tutustua tietoon ja rakentaa omaa ymmärrystään. 
  • Mallinna tehtäviä, toimintaa ja odotuksenmukaista kielenkäyttöä. Tarjoa selkeitä esimerkkejä siitä, miltä työstettävä tuotos voi näyttää. Mallinna ja tee aktiviteetti ensin yhdessä koko ryhmän kanssa. Anna esimerkkejä eri tekstilajeihin sopivista kielenkäytön tavoista sekä erilaisista kielellisistä funktioista, kuten kuvailusta, vertailusta, yhteenvedosta, arvioinnista ja niin edelleen. 
  • Totuta oppijasi analysoimaan kieltä ja puhumaan kielenkäytöstä. Kiinnitä heidän huomionsa eroihin ja yhtäläisyyksiin kirjoitetun ja puhutun kielen tekstilajien välillä sekä eri kielten ja varianttien välillä. Hyödynnä oppijoiden kielitietoisuutta ja auta heitä kehittämään sitä. 

 

  Spontaani tuki
  • Kuuntele kunnolla, mitä oppijat pyrkivät sanomaan ja mitä he tarkoittavat, älä odota yhtä tiettyä (oikeaa) vastausta. Yritä päästä kiinni heidän ajatuksiinsa ja kokemuksiinsa, tartu niihin ja linkitä niitä aiheeseen. 
  • Mallinna: puhu ääneen omaa ajatusprosessiasi, kun luet tekstiä tai teet ongelmanratkaisua. 
  • Muistuta oppijoita ydinasioista toistamalla säännöllisesti sitä, mitä on puhuttu. 
  • Toista ydinasioita monin tavoin ja monikanavaisesti (suullisesti, visuaalisesti, näyttämällä, kirjoittamalla). 
  • Muotoile uudelleen oppijoiden vastauksia ja puheenvuoroja akateemisemmalla tai käsitteellisemmällä tavalla, jotta keskeiset opittavat käsitteet ja ilmaukset korostuvat. 
  • Anna oppijoille aikaa ajatella ja vastata. Auta heitä laajentamaan vastauksiaan ja kommenttejaan kysymällä tarkentavia kysymyksiä. 
  • Käytä visuaalista tukea (esim. graafisia esityksiä, kuvia, kuvoita ja kaavioita) ajatusten esittämiseen ja tiedon jäsentämiseen. 
  • Tarkista oppijoiden ymmärtäminen usein ja monilla tavoilla. 

 

Lähteet:

Walqui 2006. Scaffolding Instruction for English Language Learners: A Conceptual Framework. The International Journal of Bilingual Education and Bilingualism Vol. 9, No. 2, 2006.

Walqui & van Lier 2010. Scaffolding the academic success of adolescent English language learners: A pedagogy of Promise. WestEd.

Tehtävät

  • Lukemisen tuki
  • Kirjoittamisen tuki
  • Tekstitaitojen tukeminen kirjallisuuden kautta
  • Tekstitaitojen tukeminen uutistekstin kautta
  • Tiedonhaun tukeminen

 

Lukemisen tuki

Tee tehtävä itsenäisesti tai pienryhmässä.

Osa 1

Keskustele ja pohdi, miten suomen kielen ja kirjallisuuden opetus nykyisellään ohjaa lukustrategioiden oppimista. Entä muiden oppimaan oppimisen taitojen kehitystä? Miten oppimisen strategiset taidot olivat läsnä omana kouluaikanasi?

Osa 2

Lue oheiset periaatteet lukemisen tuelle. Mitä niistä käytät itse säännöllisesti? Mitkä kuuluvat äidinkielen ja kirjallisuuden opetustraditioon tällä hetkellä? Mistä haluaisit oppia lisää?

Osa 3

Valitse jokin äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa tyypillinen tehtävä, jossa harjoitetaan lukemisen ja ymmärtämisen taitoja. Muokkaa tehtävää ja lukemisen prosessia niin, että rakennat siihen lukemisen tuen keinoja. Miten ohjaat oppilaita heterogeenisessä ryhmässä ennen lukemista, lukemisen aikana ja lukemisen jälkeen? Kirjaa konkreettinen suunnitelma lukemisen ohjaamisen vaiheista oppitunnilla.

Ohessa esimerkki siitä, kuinka S2-oppikirjassa tuetaan historian tekstin lukemista ja siihen liittyvää ajatteluprosessia.

 

Kirjoittamisen tuki

Tee tehtävä itsenäisesti tai pienryhmässä.
 
Osa 1   
Pohdi omia koulukokemuksiasi ja mahdollisia opetuskokemuksiasi kirjoittamiseen liittyen: 
  • Miten kirjoittamista tuetaan suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineessa? Miten kirjoitustehtäviin orientoidutaan ja mitä tehdään ennen kirjoittamista? Millaista apua kirjoitusprosessin aikana saa? Milloin, miten ja keneltä oppijat saavat palautetta?
  • Miten oppijat kokevat kirjoittamisen koulussa?
  • Mitä mielestäsi tulisi kehittää kirjoittamisen ohjaamiseen liittyen?
 
Osa 2
Oppilaat – erityisesti kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisissa ryhmissä – tarvitsevat paljon tukea ja tekstilajien mallintamista. Parhaassa mahdollisessa tilanteessa kirjoittamisprosessissa tarvitsee kaikkia kielitaidon osa-alueita: kuuntelemista, puhumista, lukemista ja kirjoittamista sekä tiedon etsintää. Oikea-aikainen tuki (scaffolding) on tärkeää.
 

Tutustu oheiseen malliin kirjoittamisen tuesta. Kuvaus pohjaa useisiin genrepohjaisiin kirjoittamisen malleihin. Suomeksi voit lukea lisää esim. Luukan artikkelista (2004) Genrepedagogiikka: askelia tekstitaitojen jatkumolla. (Teoksessa Luukka M.-R. & Jääskeläinen, P. (toim.), Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. ÄOL:n vuosikirja XLVIII. Helsinki: ÄOL.)

 

Osa 3. Arvioi ja sovella
Arvioi lähestymistapaa:

  • Mitkä ovat sen hyvät ja huonot puolet?
  • Oletko itse tehnyt tai kokenut oppijana / opiskelijana jotain samanlaista?
  • Voisiko lähestymistapaa hyödyntää laajemmin suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa?

Valitse yksi oheisista äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen kirjoittamistehtävistä (tai etsi oma) ja sovella siihen tuen mallia. Valitse tai keksi sopivat aktiviteetit ja kirjaa konkreettinen suunnitelma ohjatusta kirjoittamisprosessista.

  1. Kirjoita mielipidekirjoitus, joka käsittelee suvaitsevaisuutta, rasismia tai tasa-arvoa. Käytä erilaisia sidostuskeinoja. (9. luokka)
  2. Kirjoita uutinen jostakin kesälomasi tapahtumasta. (7. luokka)
  3. Kirjoita tietoteksti aiheesta syksy, ihminen, sauna tai oma koulu. Etsi lisätietoa aiheesta ja merkitse lähteet. (5. luokka) 

Tekstitaitojen tukeminen kirjallisuuden kautta 

Osa 1: Science fiction -novelli 

Kun luet Brian Aldissin novellin Superlelut kestävät koko kesän, mieti oppijaa, jonka suomen kielen taito on vasta kehittymässä ja jolla ei ole kokemusta novellin lukemisesta suomeksi. 

  • Mitä hän ehkä ymmärtäisi novellista? Mikä voisi olla vaikeaa? 
  • Millainen lukemisen ja ymmärtämisen tuki voisi auttaa häntä novellin kanssa? 
  • Millaiset tehtävät voisivat olla hänelle hyödyllisiä?
  • Mitä voitaisiin tehdä ennen novellin lukemista, lukemisen aikana ja lukemisen jälkeen? 
  • Mitä sanastoa voitaisiin harjoitella ennen lukemista ja sen jälkeen?

Osa 2: Äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja

Tarkastele joitakin äidinkielen oppikirjoja.

  • Millaista kirjallisuutta niissä esitellään? Millaisia fiktion lajeja?
  • Miten kirjallisuuden lukemista tuetaan?
  • Miten oppikirjojen tehtävät tukisivat suomenoppijan oppimista?
  • Millaiseen toimintaan tehtävät ohjaavat: tiedon poimintaan, ymmärtämiseen, soveltamiseen…? Millä tasolla teksti tulee ymmärtää, jotta oppija voi esimerkiksi vastata tehtäviin? 

Osa 3: Esimerkki lukemista ohjaavista kysymyksistä äidinkielen oppikirjassa 
(Lähde: Mikkola, Luukka & Ahonen 2006: Voima. Äidinkieli ja kirjallisuus 8. WSOY.)

Lue scifinovelli uudelleen: tällä kertaa lukemista ohjaavien tehtävien ja kysymysten kanssa. Keskity nyt lukuprosessin aikana esitettyihin kysymyksiin. Pohdi, mitkä ovat oppikirjan lähestymistavan hyvät ja huonot puolet suomenoppijan näkökulmasta. 

  • Mitkä elementit tukevat suomenoppijan lukemista, ymmärtämistä ja oppimista?
  • Miten kehittäisit lähestymistapaa edelleen?

Superlelut kestävät koko kesän (englanniksi, mukana lukemista ohjaavat kysymykset). 


(Lähde: Mikkola, Luukka & Ahonen 2006: Voima. Äidinkieli ja kirjallisuus 8. WSOY.)

 

Tekstitaitojen tukeminen uutistekstien kautta

Osa 1: Uutiset äidinkielen oppikirjoissa

  • Tarkastele äidinkielen oppikirjoja. Miten uutisia ja muita mediatekstejä käsitellään?
  • Ohjataanko lukemista? Esitelläänkö lukustrategioita?
  • Mitkä tekstilajin näkökulmat avataan oppikirjassa ja mitä oppilaiden odotetaan päättelevän tai analysoivan itse? 
  • Mitä hyviä ja huonoja puolia oppikirjan lähestymistavassa on? Mitä tulisi kehittää, jotta kirja tukisi suomenoppijoiden ja kaikkien erilaisten oppijoiden oppimista? 

Osa 2: Uutisartikkeli esimerkkinä

  • Katso uutisartikkelia jalkapalloilija Zlatan Ibrahimovićista englanniksi, suomeksi ja saksaksi
  • Miten erikieliset versiot eroavat englanninkielisestä uutisesta? Etsi faktat, joita korostetaan tai joita ei mainita lainkaan verrattuna englanninkieliseen. 
  • Miten uutista voisi käyttää suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa niin, että toiminta tukisi monikielisyyttä, kielitietoisuutta ja oppijoiden omia äidinkieliä? 
  • Millaisia teemoja Zlatan-uutinen tarjoaa luokkahuonekeskusteluun (oppijoiden mielipiteet, arvot ja asenteet)? 

Osa 3: suomen kielen taitojen kehittäminen

Mieti oppijaa, jonka suomen kielen taito on vasta kehittymässä ja suunnittele tehtäviä Zlatan-tekstiin (tai valitsemaasi uutiseen) liittyen:

  • Miten ohjaisit oppijan lukemista ja kehittäisit hänen lukustrategioitaan?
  • Miten opettaisit uutista genrenä?
  • Miten hyödyntäisit hänen kielirepertuaariaan?
  • Miten tukisit ja kehittäisit tiedonhakutaitoja?

 

 

Tiedonhaun tukeminen


Osa 1: Internet-tiedonhaun strategiat 

  1. Miten ohjaisitte ja tukisitte oppijoiden Internet-tiedonhaun prosessia? Luokaa lyhyet tiedonhaun ohjeet oppilaille ensin pienryhmissä ja sitten isommissa ryhmissä. Valitkaa viisi tärkeintä ohjetta ja jakakaa ne koko ryhmän kesken.

  2. Lukekaa käytännön esimerkki, jossa on ohjeita Wikipedian käyttöön ja kaksi tehtävää, joissa harjoitellaan tärkeän ja olennaisen tiedon etsimistä. Esimerkki on suunnattu yläkouluikäisille. Kokeilkaa esimerkin ohjeita valitsemanne Wikipedia-artikkelin kanssa. 

  3. Mikä esimerkin lähestymistavassa ja tehtävissä toimii? Miten kehittäisitte niitä eteenpäin? 

  4. Vastaako tällainen tuki kolmen oppijaprofiilin tarpeisiin? Perustelkaa.

 

Osa 2. Monikielisyyden hyödyntäminen Internet-tiedonhaussa

Oppilaillasi on seuraava tehtävä: 

Käytä erilaisia lähteitä selvittääksesi:

  • Mikä on Euroopan unioni (EU)?

  • Miten EU on vaikuttanut ihmisten elämään Euroopassa? 

Millaista yhteistyötä voisit tehdä historian ja yhteiskuntaopin sekä eri kielten opettajien kanssa tämän tehtävän ohjaamiseksi? 

Miten auttaisit oppilaitasi: 

  • tekemään yhteistyötä tehtävän aikana

  • käyttämään erilaisia lähteitä relevantin tiedon löytämiseksi

  • hyödyntämään niitä kieliä, joita he osaavat

  • jakamaan tietoa 

  • raportoimaan löydöksensä?